• Ostoskori - 0,00 €

    Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

  • Kassalle
 

Urheiluravinteet ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti ja tietoisuus niiden tarpeellisuudesta on merkittävästi kasvanut. Varsinkin proteiinilisäravinteiden käyttö on yleistynyt ja markkinoille on tullut ja tulee jatkuvasti uusia tuotteita. Se mitäproteiinijauhoa suuhun laitetaan, ei kuitenkaan ole lainkaan samantekevää. Jokaisella proteiinilaadulla on omat erityispiirteensä ja ominaisuutensa.

Kovaa harjoiteltaessa elimistön proteiinintarve kasvaa merkittävästi. Harjoituksissa tuhottujen lihassolujen rakentamiseen tarvitaan runsaasti proteiinia. Proteiinihan on solujen ainoa mahdollinen rakennusaine. Niinpä ns. perinteiset ravitsemussuositukset proteiininsaannista eivät päde kovaa harjoittelevan kohdalla. Tämä lisääntynyt tarve toki voidaan paikata tavallisella kiinteällä ruoalla, sehän lienee se optimaalisin vaihtoehto. Monelle se on kuitenkin hankalaa, kiinteän ruoan syöminen 3-4 tunnin välein ei ole aina helppoa. Tässä astuvat kuvaan mukaan proteiinilisäravinteet, jotka ovat hyvä apu kokonaisravitsemuksen suunnittelussa. Laadukas proteiinilisäravinne antaa elimistölle käyttökelpoisessa ja helposti nautittavassa muodossa olevaa proteiinia ilman ylimääräistä energiaa. Käydään läpi yleisimmin käytettyjä lisäproteiininlähteitä, jotta ymmärretään mitä ne ovat, miten ne käyttäytyvät ja imeytyvät elimistössä sekä mihin ne on tarkoitettu.

Maitohera (whey)

Hera on toinen maidon sisältämistä proteiineista (kaseiini on toinen) ja sitä pidetään parhaana yksittäisenä proteiininlähteenä. Heran sekä biologinen - että hyväksikäyttöarvo ovat erittäin korkeita ja siinä on eniten haaraketjuisia aminohappoja. Tällä on merkitystä katabolian ehkäisyssä. Hera imeytyy kaikista proteiininlähteistä nopeimmin, aiheuttaa suurimman aminohappotason nousun ja sillä on voimakkain kudoksia rakentava eli anabolinen vaikutus. Erityisesti harjoituksen jälkeen nautittavassa palautusjuomassa tällä ominaisuudella on suuri merkitys, palautusjuoman tulisikin siksi sisältää yksinomaan heraa (lue lisää Body 3/05).

Luonnollinen heraproteiini koostuu useista erilaisista heran proteiineista, joita kutsutaan fraktioiksi. Nämä heran fraktiot ovat peptidejä, joista useat ovat hyvin bioaktiivisia. Suurimmat heraproteiinit ovat beeta-laktoglobuliini ja alfa-laktalbumiini. Nämä ovat lähinnä aminohappojen lähde. Pienempiä mikrofraktioita ovat glykomakropeptidit, immunoglobuliinit, seerumialbumiini (BSA), laktoferriini, laktoperoksidaasi ja lysotsyymi. Näitä pienempiä fraktioita tutkitaan maailmalla runsaasti ja niillä onkin lukuisia terveysvaikutuksia. Ne mm. parantavat immuunijärjestelmän toimintaa, neutralisoivat bakteereja ja viruksia sekä suojaavat infektioilta, vaikuttavat mahaeritykseen, ruuansulatukseen, ovat bifidogeenisiä, toimivat voimakkaana antioksidanttina lisäten glutationin muodostusta (kehon tärkein antioksidantti ja suojamekanismi) ja niillä on edullinen vaikutus IGF-1:n tuotantoon ja typpitasapainoon. Niillä on siis sekä suoria että välillisiä vaikutuksia lihaskasvuun, palautumiseen ja terveyteen. Ongelmana on kuitenkin näiden pienempien funktionaalisten fraktioiden säilyttäminen valmistusprosessin aikana.

Heraa saadaan joko juustonvalmistuksen yhteydessä tai maidosta kaseiininvalmistuksen välituotteena. Käsittelemätön hera sisältää yli puolet laktoosia, vajaan kolmanneksen proteiinia ja loput rasvaa. Tästä perusmassasta erotetaan sitten proteiini ja tähän käytetyt menetelmät eroavat melkoisesti toisistaan. Käytettyjä suodatusmenetelmiä ovat esimerkiksi ionivaihto, ristivirtaukseen perustuva mikrosuodatus, mikrosuodatus, ultrasuodatus, nanosuodatus muutamia mainitakseni. Prosessoinnin jälkeen saadaan menetelmästä riippuen joko heraproteiinikonsentraattia tai heraproteiini-isolaattia. Konsentraatissa proteiinipitoisuus on 75-80% ja jäljellä on aina myös rasvaa (4-11%) ja laktoosia (4-8%). Konsentraatit ovat edullinen proteiininlähde niille, joilla ei ole ongelmia laktoosin kanssa. Funktionaalisia mikrofraktioita alkuperäisessä muodossaan konsentraateista ei pääsääntöisesti juurikaan löydy johtuen prosessoinnissa yleisesti käytetyistä korkeasta lämpötilasta ja happokäsittelystä. Tuotteiden eroavaisuudet ovatkin lähinnä liukenevuuteen, sekoittuvuuteen ja rasva- sekä laktoosimääriin liittyviä.

Isolaateissa proteiinipitoisuus on 88-93% ja rasva sekä laktoosi on lähes kokonaan poistettu. Laadukkaan heraproteiini- isolaatin valmistus on erittäin monimutkainen ja kallis prosessi. Laadukkaimmissa isolaateissa heran arvokkaat mikrofraktiot on kyetty säilyttämään ja tässä onkin isolaattien suurin etu konsentraatteihin verrattuna (rasvattomuuden ja laktoosittomuuden lisäksi). Maailmalla on kuitenkin vain muutama tehdas joka tuollaista laatuisolaattia kykenee valmistamaan. Valtaosa kaupan olevista isolaateista on valitettavasti pääosin beetalaktoglobuliinia joka on heran arvottomin osa funktionaalisessa mielessä, vaikkakin se toki omaa korkean proteiinipitopitoisuuden. Sitä ei alun perin ole edes tarkoitettu urheiluravinteissa käytettäväksi vaan elintarviketeollisuuden käyttöön hyvän geelinmuodostuskyvyn ja vaahdonmuodostusominaisuuden ansiosta. Kannattaa siis varmistaa ostamasi heraisolaatin valmistaja ja laatu tai ainakin sen mikrofraktiojakauma, jotta et maksa turhasta. Tiedoksi myös, että urheiluravinneyritykset jotka proteiineja esimerkiksi Suomessa myyvät ja markkinoivat eivät itse valmista proteiineja vaan ostavat ne suurilta tehtailta eri puolilta maailmaa. Ainoastaan pussitus tai purkitus ja mahdollinen maustaminen ja eri laatujen sekoittaminen tapahtuu niitä markkinoivien yritysten toimesta.

Heraproteiini voidaan vielä hydrolysoida eli esipilkkoa, jolloin imeytymistä saadaan entisestään nopeutettua. Tällaisilla hydrolysaateilla on käyttöä oikeastaan ainoastaan palautusjuomissa, joissa proteiinin imeytymisnopeus on se tärkeä asia. Tuolloin ei sekaan kuitenkaan kannata lisätä imeytymistä hidastavia ainesosia, kuten hiilihydraatteja, jotta täysi hyöty tuosta hydrolysaatin imeytymisnopeudesta saadaan hyödynnettyä.

Kaseiini ja maitoproteiini

Maidosta valmistetaan myös kaseiinia joka on siis toinen maidon proteiiniosa. Kaseiinin vahvuutena on sen imeytymisnopeus tai oikeastaan hitaus, sillä se imeytyy kaikista lisäproteiininlähteistä hitaimmin. Kaseiini aiheuttaa pitkäaikaisen ja hitaan nousun veren aminohappopitoisuudessa. Tämän ansiosta saavutetaan pitkäaikainen kudosten purkua ehkäisevä (antikatabolinen) vaikutus. Tästä ominaisuudesta on hyötyä erityisesti silloin, kun lisäproteiinia nautitaan ennen nukkumaan menoa. Tähän tarkoitukseen kaseiini onkin paras vaihtoehto. Yleisin kaseiinin muoto urheiluravinteissa on kalsium kaseinaatti sen parhaan liukenevuuden ja juoksettuvuuden ansiosta. Kaseiini on lähes rasvatonta ja laktoositonta ja sen proteiinipitoisuus on 88-92%. Kaseiinin heikkoutena aminohappopuolella on matalahko haaraketjuisten aminohappojen pitoisuus ja vahvuutena korkea glutamiinipitoisuus.

Maitoproteiini-isolaateissa ja -konsentraateissa on säilytetty alkuperäinen maidon proteiinijakauma eli niiden proteiinista on 80% kaseiinia ja 20% heraa. Maitoproteiini sopii käytettäväksi välipalajuomissa ja vaikka se ei imeytyvyydeltään ole yhtä hidasta kuin kaseiini niin se on silti ihan kohtuullinen myös yöproteiiniksi. Maitoproteiini-isolaatti on kaseiinin tapaan lähes rasvatonta ja laktoositonta ja siinä on saman verran proteiinia. Maitoproteiinikonsentraattien proteiini- ja laktoosipitoisuudet vaihtelevat suuresti, proteiinipitoisuuden ollessa 42-82% ja laktoosipitoisuuden 4-46%. Tavallisessa maitojauhossahan on proteiinia 34% ja laktoosia 56% (paitsi hylajauhossa jossa se on pilkottu). Maitoproteiinikonsentraattien ja maitojauhojen käyttö urheiluravinteissa perustuukin lähinnä niiden edulliseen hintaan.

Soijaproteiini

Markkinoilla on erilaisia vilja-, herne- ja riisiproteiineja, mutta soijaproteiini-isolaatti on ainoa merkittävä kasvikunnasta peräisin oleva proteiininlähde. Sen alhaisesta metioniinipitoisuudesta johtuen biologinen arvo on melko alhainen, kun taas proteiinin hyväksikäyttöarvo on hyvinkin korkea. Soijaproteiinilla on useita funktionaalisia ominaisuuksia. Sen sisältämät isoflavonoidit ja fytokemikaalit näyttävät ehkäisevän estrogeeniriippuvaisten syöpien syntyä ja normalisoivan insuliinin ja sukupuolihormonien eritystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että soijaproteiini sopii erittäin hyvin myös miehille eikä luultua testosteronia alentavaa vaikutusta sillä ole. Dieetillä olevaa henkilöä varmasti kiinnostaa myös soijaproteiinin kyky pitää kilpirauhasen toiminta aktiivisena. Tätä ominaisuutta ei mikään muu proteiini kykene tarjoamaan. Korkeahkosta haaraketjuisten aminohappojen sekä glutamiinin pitoisuuden ansiosta soijaproteiini kykenee säästämään lihaskudosta. Soijaproteiini-isolaatin proteiinipitoisuus on 87-90%, se on laktoositonta ja rasvaa siinä on 3-6%. Perinteiset soijajauhot aiheuttavat useimmille ruoansulatusongelmia, joten isolaatti on siten suositeltavin soijaproteiinin muoto.

Yhteenvetona voitaisiin todeta, että valitessaan proteiinilisäravinnetta kannattaa valinta tehdä sen mukaan mihin käyttöön proteiini tulee. Hera sopii yksin käytettynä erityisesti palautusjuomiin ja aterioita täydentämään. Välipalajuomiksi sopii heran ja kaseiinin/maitoproteiini-isolaatin sekoitus täydennettynä mahdollisesti soijaproteiinilla. Iltaproteiiniksi ennen nukkumaan menoa paras valinta on kaseiini tai miksei myös maitoproteiini-isolaatti. Markkinoilla on myös valtavat määrät erilaisia valmiita proteiinisekoituksia. Kannattaa kuitenkin ennen ostoa tutustua tarkasti proteiinivalmisteen ainesosaluetteloon pitäen mielessä aiemmin kerrotut asiat. On hyvä muistaa että ainesosaluettelossa raaka-aineet ovat aina määräjärjestyksessä eli ensimmäisenä on ainesosa jota tuotteessa on eniten, toisena toiseksi eniten oleva raaka-aine jne. Tämän kun pitää mielessä on tuotteen sisällön arvioiminen helpompaa.